Paperi T:n Kaikki on hyvin kiteyttää riipaisevasti yksinäisyyden tunteen toisen vieressä

Hiljaa hyvä tulee ja hyvää kantsii venata.
Ei-humalassa.
Ota se raakana, jos uskallat.

 

Urut paasaa epävireessa. Jumala on varmaan rikki. Sitten hajoaa jotenkin kaikki muukin. Korvia särkevää kilinää ja jumissa olevaa vinkumista, kuin jokin laite olisi jotenkin mennyt akuutisti epäkuntoon ja se pitäisi ihan nyt heti sammuttaa. Ja sitten laskeudutaan rauhaan. Sielunmessu voi alkaa.

Paljon sielu maksaa? Paljon siit maksetaan?
Paljon henki maksaa? Paljon siit maksetaan?

Albert Camus julkaisi teoksensa Sivullinen (L’Étranger) vuonna 1942. Maailmansota on aiheuttanut moraalityhjiön ja eksistentiaalisen ahdistuksen, jota päähenkilö Meursault´n tunteettomuus allegorisesti kirjassa kuvastaa. Meursault tulee pienelle paikkakunnalle äitinsä hautajaisiin ja kiihkottoman kerronnan, tupakoinnin ja normaalin arjen lomassa ampuu vieraan miehen. Jotain samaa sartrelaista tarkoituksettomuuden tunnetta ja Camuslaista agnostikon jumalan etsintää Paperi T:n kappaleessa on. Tarkennetaan, että tässä ei nyt implikoida, että Paperi T kulkisi kaduilla ampumassa ohikulkijoita. Kyseessä on vertauskuva. Vertauskuva ehkä halusta tuntea rauhaa, täyteyttä. Että sielun juuret ovat kiinni kaikkialla olevaisessa, olla jotenkin täysi ja läsnä, yhteydessä. Hyväksynnän, irtipäästämisen halua.

 

nacc88yttocc88kuva-2018-05-03-kello-12-20-49.png
Albert Camus´n Sivullinen.
nacc88yttocc88kuva-2018-05-03-kello-12-20-36.png
Paperi T:n Malarian pelon jälkeen on odotettu kuumeisesti uutta materiaalia.

(Kuvissa esiintyvä pallomainen hehku on ihan selvästi jumala. Se on sielu. Menestys. Tai toisista erottava sädekehä.)

Kaikki on hyvin -kappaleen minäkertoja puhuu läpi kappaleen ”sinulle”. Sen voi käsittää rakastettuna tai laajemmin sinuna, kuulijana. Stygen merkitykset kietoutuvat läheisyyden ja aitouden puutteeseen ihmisten välisessä olemisessa. Kappale jatkaa ja syventää Paperi T:n tuotannon eksitentialistista pohdintaa, taiteellista ja filosofista muotokuvaa, jossa kaikki ei ole hyvin, vaan kaikki on ihan hirveää. (Kaikki on hyvin.)

Suhdetta toiseen monimutkaistaa moni asia. Paljon mikäkin maksaa, Paperi T kyselee säkeistöstä toiseen. Raha seisoo luomansa moraalityhjiön reunoilla, menestyksen aikaansaaman hyväksynnän harson symbolina. Se tuntuu vääristävän ja melkein estävän aidon yhteyden toisiin ihmisiin, tai jokin. Ensimmäisen säkeistön rakastaminen onkin varastamista seuraavassa. Menestyneellä on usein kyse molemmista. Rakastetaan ja samalla vähän hyödytään. Tai ainakin epäillään sitä.

Näytä kaikki tavat mulle miten sua rakastetaan
Mä koitan olla monessa ja samaan aikaan
Niinku mä oon nyt täs sun kaa ja tavallaan en oo lainkaan.

 Näytä mulle kaikki tavat miten sua varastetaan
Et näin liikkumatta koskaan oo kai pysyny 

Pysähtyä ei voi, pysty tai kannata. Moraalityhjiö ja eksistentiaalinen angsti ovat länsimaissa ajankohtaisempia kuin pitkiin aikoihin. Suhde toiseen on myös oman identiteetin hakemista. Se rajattomasti jotenkin liukenee kuvaan itsestä, jota ylläpidetään ja tutkitaan selfieillä ja sosiaalisen median postauksilla. Tässä minä olen, tällainen minä olen, kelpaanhan, kuvat kysyvät. Suhde toiseen on suhdetta itseen, vai missä raja on? Rajat katoavat. Mitä kertoa, miten rehellinen kannattaa olla, miten auki? Miten toisen lähelle pääsee, mikä on sopiva läheisyys?

”Mitä sä mietit?” on niin vaarallinen kysymys
Mut mitä valheita sä suosit?
Jos oltais hiljaa koko vuosi
Kuinka moni totuus kaduttaa

Kun kaikki ei ole hyvin, onko parempi vaieta vai valehdella? Koko sielunsa paljastaminen toiselle pelottaa ja kaduttaa, biisissä pelko ottaa muodon – jossain on sittenkin raja, tässä, ja se on ulos- ja sisäänsulkeva raja.

Aikaan liittyvä rajattomuus tuottaa yksinäisiä ja irrallisia ihmisiä. Sivullisia, jotka salaavat todelliset tuntemukset ja hymyilevät vaikka itkettää. Sosiaalinen media häivyttää yksityisyyden rajat. Totuuden rajat on hämärtyneet. Sukupuolisuudessa ei ole rajoja. Vuodenaikojen rajat liukuvat ja hämärtyvät. Oikean ja väärän raja vääntyilee ja venyy. Perinteet hiuduntuvat ja katoavat. Yksilön suorituskyvyn rajat katoavat. Kaikki on rajatonta. Rehellisyys ei maata peri.

Ollaan kuten kaikki eikä kukaan
Jos sun pitäis lähtee nyt mitä ottaisit must mukaan
Sul on kaikki niin sievästi pakattuna
Mä oon lievästi kai avattuna

Paitsi yleisölle, kappaleen minä -kertoja puhuu jollekin sinulle. Monologissa hänelle nousee pakahduttavasti esiin yksinäisyyden, oman valheellisuuden ja epäaitouden tunne toisen lähellä, haavoittuvaisuus. Rakkauden ja tuntumisen halu, sattumisen ja menettämisen pelko. Ajatus siitä, että toisella ei ole niin monimutkaista ja vaikeaa. Sen sijaan hänellä kaikki on hyvin. Lue mua kuin akkaria, viihteenä, minä -kertoja pyytää. Jooko? Älä tule lähelle.

Ehkä oma sielu onkin se, mikä on ollut epävireessä ja rikki.

Auttaisko se, jos oikein jankuttaa? Kaikki on hyvin, sä sanot. Kaikki on hyvin, kaikki on hyvin. Vielä kerran. Kaikki on hyvin. Transsitilaa tavoittava rytmikäs toisto pyrkii turruttamaan mielen hypnoosiin. Kaikki on hyvin, kaikki on hyvin. Eikö niin, eikö niin.
Kaiken hyvin olemiseen liittyy taivaallinen naisen ääni, enkelimäinen, valoisa vire kappaleessa. Jossain kaikki on hyvin. Se on tässä. Kaiken lomassa. (Sehän on Ruusut -yhtyeen suloääninen Ringa Manner.)

Samaa tunnetta kuin tunnettais ei ollenkaan
Kerro mistä koskea tai kerro mikä koskettaa

On vielä kolmas tapa tulkita minä -kertojan puhetta. Se voi olla puhetta itselle. Sisäinen dialogi, missä toivotaan, että miten olisi kuule jos lukisit kuin akkaria? Jos lähtisit nyt, mitä saisit mukaan? Julkaisun kansikuvana on muotokuva. Omakuvan piirtäminen on rajojen vetämistä ja tutkimista. Tällä tutkielman muodolla on taiteessa pitkä perinne. Se on ihmisyyden ja olemisen tutkimusta. Turpeahuulinen tyyppi voisi olla selfie-asennossa. Tai ehkä ne huulet on vaan turvoksissa suudelmista, koska tää biiseistä piirtyvä mies on täynnä palavaa halua rakastaa ja rohkeutta olla auki.

 

Näyttökuva 2018-05-03 kello 12.05.31.png
For ever, I shall be a stranger to myself?

 

 

 

Suomen musiikkiblogi. Asiaa musiikista ja ihan mistä tahansa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s