T E N G U: Kevät on saapunut Suomeen ja niin on myös linnutkin

Suomen musiikkiblogin assistentti Matias Yliluoman keväinen nosto on kiintoisa, epäilyttävä, hämärä ja törkeen kova T E N G U.

 

 

 

Tengut (jap. 天狗) , ”taivaalliset koirat”, ovat japanilaisessa mytologiassa esiintyviä henkiolentoja. Tengu pystyy ottamaan haluamansa muodon, ja usein se on esitetty suuren hirviömäisen linnun muodossa tai punakkanaamaisena, isonenäisenä vuorten erakkona. Luonnonuskontoja edustava tengu oli järjestyneeseen elämänmenoon sotaa ja riitaa aiheuttava paha henki, kertoo wikipedia, tuo tietolähteiden tengu.

Näyttökuva 2019-02-13 kello 19.57.38.png
Tengu, the bird of demons

Eli eräänlainen entisaikojen Japanin Anonymous -hakkeri tai salatieteen ja luonnon uskontojen sanansaattaja? Ehkäpä, mutta japanilainen mytologia tihkuu muutoinkin kameja, henkiä, jotka ottavat erilaisia muotoja ja ovat hyviä ja/tai pahoja. Henkiolennot, ihmiset ja luonto ovat siinä erottomattomasti yhtä. Tenguilla oli joitakin erityispiirteitä – ne näkivät erityisesti paljon vaivaa pyhien miesten viettelemiseksi harhaan. Uskottiin, että ne sitoivat buddhalaisia munkkeja puunlatvoihin täyttääkseen heidät ahnein ja ylpein ajatuksin. Ne myös saattoivat valmistaa lannasta juhla-aterian munkeille. Eräässä tarinassa nuoren naisen hahmon ottanut Tengu opettaa kadonneita taistelutaitoja isänsä surman koston välineeksi nuorelle miehelle.

Mutta artisti T E N G U on saapunut Suomeen jostakin, eikun kevät. Taustaa vasten jo artistinimi Tengu on melkoinen poliittinen statementti ja asemoituminen arkisessa työelämässä ja osana yhteiskuntaa. Jos mytologia ja tomuinen japanilainen historia tuntuu etäiseltä ja raskaalta, niin sen sijaan Tengu ei sitä ole. Kevät on palannut suomalaisen synkkyysräppiin, tai siis tullut. Ärsyttävän raikas, hypnoottinen ja sanoituksiltaan ällistyttävä Kevät on virkistys ja verso, joka kannattaa kuunnella.

Matala ääni ja biitti tuo mieleen muita vastaavia räppääjiä, kuten Ville Kalliosta, Eevil Stöö, Kridlokk ja Aivovuoto. Tengun äänessä on varmuutta, vaivattomuutta, vakuuttavuutta ja voimaa ja flow kulkee särmästi. Yksinkertaisen keskellä lyyrikoiden runous pulppuaa ja solisee vaivatta. Sanoitusten aihe on yhtä merkillinen suomirap -kontekstissa kuin Tengu ylipäänsä.

”Laakson auringon alla kimaltaa punertavaa seepiaa/
et voi tehdä mamman punaviinistä etikkaa/
huoneet imeny musta kaiken niin kuin pienet itikat/
lopetan Odysseian vast kun päädyn takas Ithakaan

Päästetään irti tuskista
omaa maata kuin mansikkaa
syödään marjoja puskista
metsämystiikka mustikkaa

Oon abstrakti konstrukti luovaa psykedeliaa
Oon obskuuri kuin mangusti seisomas preerial
tunne mun syke ja pulssi
isosta sotkan munasta loivat meidät lentämään
kokemaan elämän impulssit
aurinko hohtaa ohjaamoon 
säteilee mun huokosiin

kevät on palannut Suomeen ja niin on myös linnutkin”

T E N G U n Kevät -kappaleeseen ja Arahitogami -levyyn tutustuessa hahmottuu pian, että kyseessä on todella hämmentävä räppi, joka on saanut runollisen muodon japanilaisesta taiteesta tutun estetiikan, yksinkertaisuuden ja rikkauden sävyttämänä. Enemmän kuin folkin sisältö jäätävänä räppinä tai teologinen pohdinta japanilainen mytologia, kuvasto ja naamiointi on paitsi esteettinen valinta, myös suoja ja vertauskuva, jonka avulla voi käsitellä sellaisiakin aiheita, jotka eivät päivänvaloon muutoin sovi. Siis kaikinpuolin obskuuristi – hämärästi, epäilyttävästi ja epäselvästi.

nacc88yttocc88kuva-2019-02-16-kello-12.09.12.png
Arahitogami (現人神) tarkoittaa kamia eli henkeä, joka on ihmisen muodossa.

Odysseian ja Ithakaan paluun nostaminen framille viittaa jonkunlaiseen sotaisaan rakkaustarinaan, pyrkimykseen puhtauteen ja vapauteen – ehkä sisäiseen – lentokoneella, jonka ohjaamossa istut sinä itse. Tai ainakin sodasta niiden puolesta. Loppua kohti biisi yltyy taisteluhaasteeksi, jonka jokainen voi tulkita miten haluaa.

”Ei voi valittaa jos ei yritä
vaikk on vaikee päästä yli tän

sua kannustan itsesi ylittämään
miten sä tyrisit tän

mikä sun plään
pommikone jyrisemään, pistä se saatanan taivas järisemään
lennä sen ylise män”

”totuus on se, ettei puhtaus kauan kestä 
likaisuut on vaikee estää
draamalla voit pestä man
et sä ole puhdas man
puhdas ei oo ketään man
näyttämöltä kehään man
colosseum heräämään
teroitan keihäst seivästä meidät sirkushuveja verta ja leipää
viihdykettä vaan kansal man

mikään ei riitä kun kaiken oot torjumas
stadioneillakin karjumas
kun uusi runo jäbä on katossa roikkumas””

Mitä ikinä biisin pahat henget ovatkaan, toivotaan, että puhtaus ja rakkaus voittaa, vaikka kukaan ei kokonaan puhdas olekaan – kuten videon visuissa – niissä on kevätaurinko tulvillaan elämän ylivoimaa ja rikkautta.

Menkää metsään kävelylle, tyypit.

IMG_E1233
Kevät on täällä oikeestikin tuota pikaa.

2 Comments

  1. Musatyyli ei kolahda mutta olipas sivistävä artikkeli, tengut kuulostaa jänniltä, japanilainen menoi kiinnostanut aina. Syystä tai toisesta, tunnen japanilaisten olevan jotenkin suomalaisen oloisia, osittain, meissä on kansakuntina jotain samaa…hmmm.

    Saisikos syvällistä analyysiä Ellips – Maailma on rikki -biisitä?

    Oikein hyviä artrikkeleita, olen innostunut löydettyäni tän blogin.

    Jihuu!!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s