Elmgreen & Dragset: 2020 – Massive passive aggressive and fierce love

”What the hell? Did I just pay 12 euros to get in to a half empty parking hall and dirty toilet?!” Visiting Emma museum caused massive migraine – and it was good

Espoo Museum of Modern Art Emma
26.09.2020 – 17.01.2021 Elmgreen & Dragset: 2020

Public toilet as a piece of art? Yes – an undressive place where the basis of humanity is revealed and everyone is equal. Also a popular place to hide or do unofficial, even forbidden things. Bringing toilet to art museum questions also the stand and accessibility of high culture. This is a versatile study of different roles, power and hierarchies that are tearing us apart – and a silent revolution to bring us back together.

Conscious art critizising consuming and economical competitiveness, conservative, excluding norms, misuse of power and climate change – all things that are tearing us apart and causing slavery – doesn’t sound very original subject 2020. Nor does apathy and trouble this year. It’s more like something that would be nice to forget, even for a while. Yet EMMA, The Museum of Modern Art in Espoo is filled with it. The space has been transformed to a parking garage, public toilet and a sort of ”private area” telling you, that the commercial space on the wall will never be yours.

Therefore, too, parking garage is just like year 2020 – the things you didn’t want to think of are beneath your eyes, wheter you wanted it or not.

It is hyperanarchy. The unworthy, ugly space has rudely been taken to the epicentre of high culture – area normally full of exhaust and dirt is in there now. But examining the exhibition further reveals something very cathartic in the end.

Nevertheless all the unpleasantness the space contains, the solution and sensation of strenght of life comes to one quietly – it’s like some sort of invisible liquid spreading around without making a sound.

Or like the steam pouring out of drains. Because that is where it comes from – hope, the change – underground, behind the scenes, behind the masks, from sewerage if you just take a look – and from there, where we are all naked, true and the roles have been taken off. And so, the whole thing suddenly becomes a tender temple of love and hope.

The suppressing power has been taken off by tiny gestures. In front of ATM there’s a cute little baby left alone – in cash flow maybe, like baby Moses that was put to river and later salvated people from slavery. Expensive cars are locked to the parking carage with the paths of underground, drains, and the Calvin Klein pants have been left in the toilet, useless, huge silver constallation of drains taking the attention instead. Steam is silently coming out of drains – it’s definitely the dragon breathing inside the drain, of course, ain’t it different.

What is this? No army, blood, yelling, explosions… but drains, like veins. A beginnig of change.

Mooses on yksi Vanhan testamentin keskeisimmistä henkilöistä. Mooseksen äiti laski hänet vauvana kaislakorissa Niiliin, sillä hän pelkäsi faaraon käskyä surmata heprealaisten kansaan kuuluvat poikalapset. Faraon tytär löysi Mooseksen, ja kasvatti hänet. Juala kutsui palavan pensaan muodossa Mooseksen johtamaan Israelin kansan pois Egyptin orjuudesta. Mooses kuvataan joskus sarvipäisenä. Tämä johtuu latinankielisen Raamatun virheellisestä käännöksestä, jonka mukaan Mooseksella oli päässään kaksi sarvea, kun hän laskeutui laintaulujen kanssa alas vuorelta. Alkutekstin mukaan kohdassa puhuttiin kuitenkin kasvojen säteilemisestä. I Andra Moseboken berättas hur Gud gav lagen till Mose när han ledde Israels folk från Egypten till det utlovade landet. Då sade Gud allt detta: Jag är Herren, din Gud, som förde dig ut ur Egypten, ut ur slavlägret – – (2 Mos. 20). De tio buden är uttryck för livets grundlag. De talar om vad vi bör göra och låta bli att göra (Katekes, 1999). De tre första buden berör människans relation till Gud (1-3) och hennes tro. De övriga buden handlar om människornas relationer till varandra (4-10). De är moraliska förpliktelser för kärleken till medmänniskan.


“Требования, которые он предъявлял к началу произведения, Толстой высказал однажды в связи с работой над романом о декабристах: для начала должна быть найдена такая обстановка, чтобы из нее, «как из фонтана», разбрызгивалось действие «в разные места, где будут играть роль разные лица». Таким «фонтаном» оказался вечер в придворном салоне, в котором, по позднейшему определению Толстого, как нигде, «высказывался так очевидно и твердо градус политического термометра, на котором стояло настроение придворного легитимистского петербургского общества» [25].” Sitaatti koskee Leo Tolstoin teoksen Sota ja rauha (ven Война и мир, Voina i mir, oikeinkirjoitus ennen 1918 Война и миръ), kirjoitustyötä. Hän kirjoitti sitä vuosina 1865–1869. Maailmankirjallisuuden merkittävimpiin kuuluva teos on 1500-sivuinen historiallinen aikakirja vuoden 1812 sodasta Napoleonia vastaan.

The passive-aggressive hopefullness in this exhibition is huge. But with it it just underlines beauty in imperfection of life, sense of being alive, fragility of human beings and life, equality.

The Elmgreen & Dragset exhibition for EMMA is completed by a video by Ari Karttunen & Paperi T poetry . The poem is easy too, like reading Donald Duck. It is waking one violently up from shopping, ignorance & selfpity. It is slapping both sides, but still contains spectrum of all colours of existence and love beneath it’s anger – and versatility in hidden possible meanings. Simultaneously the poem is iterating the themes of competition, power and incoherence.

my parking garage is prettier than yours
see how beautifully some of us hit the ground
born to be born
we’ll pay when we leave
out of order doesn’t mean out of action

what happens in spaces like this
Oh you just come here for shopping



Beautiful.
The entirety is like flower blooming out of the fog of despair.
Tender revolution of acceptance
A change by acceptance and mercy
Silent but fierce love.






Michael Elmgreen (s. 1961 Kööpenhamina, Tanska) ja Ingar Dragset (s. 1969 Trondheim, Norja) ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 1995. Kaksikko tunnetaan leikkisästä, mutta uudistavasta tavastaan haastaa taiteen kokemiseen liittyviä odotuksia ja toimintatapoja. He nostavat lempeän ironisissa teoksissaan esiin erilaisia elämänkohtaloita ja tukahdutettuja tunteita peilaten näitä laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Lue lisää näyttelystä tästä https://emmamuseum.fi/nayttely/elmgreen-dragset/

Suomen musiikkiblogi. Asiaa musiikista ja ihan mistä tahansa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s