Koralliriuttapäiväkirjat, osa 1 – Helsinki Satellite Reef

Niin, pelasta maailma, tee se jo tänään, tee, jotakin mahdotonta lauloi A.W.Yrjänä jo vuonna 1995, mutta ei ole kovin hyvin mennyt

Liisa -myrskyn tuuli repii rakennustyömaan pressuja lohduttomassa kiihtymisvaiheen pimeydessä, lempeän lämpöisenä ja hulmutellen kaatosadetta mitä arvaamattomimmista suunnista jalankulkijan päälle. Monumentaalinen rakennushanke, sää ja tuulessa repeilevien pressujen voimakas räiske ovat jotenkin pysäyttävä, aivan hirveä ja apokalyptinen mutta silti jotenkin ihan arkipäiväinen asia.

Tänä vuonna sitä ei ylläty mistään, vaikka sielua korventaisi aamusta iltaan. Ja yölläkin.

Olen tulossa HAM -taidemuseon aulasta, jossa jaettiin materiaalipakkauksia ilmastonmuutoksesta ja merten muoviroskista huolestuneeseen The Chrochet Coral Reef -taideprojektin yhteisölliseen helsinkiläisversioon Helsinki Satellite Reef. Siinä yhdessä virkkaamme koralleja muoviroskasta, VHS- ja c-kasettinauhoista ja lahjanaruista. Teos tulee esille ensi vuoden Helsinki Biennaaliin 12.6. – 27.9.2021.

Kesä 2021. Sehän varmasti on tulossa. Onhan?

”Sama tuuli kaikkialla / ennenkuin kaikki särkyy / tämä hämärä muuttuu muistoksi / ennenkuin häviää” CMX, Pelasta maailma

Oma henkilökohtainen koko elämä on ollut ympäristökatastrofiin, kasvihuoneilmiöön, roskaantumiseen, saastumiseen ja ydinjätteisiin liittyvien uutisten yhä lisääntyvää tulvaa, ja nyt sitten ihan konkreettista ilmastonmuutosta ja sulavaa ikiroutaa ja jäätiköitä. Se on aika pelottavaa.

Oma henkilökohtainen koko elämä on myös ollut syyllisyyttä tai syyllistämistä melkein kaikesta mitä tavallinen länsimainen ihminen tekee. Se liikkuu autoilla, asuu asunnoissa, heittää muovit roskiin, jättää valot päälle kun poistuu huoneesta, syö ja sen semmoista. Kokonaan on yksilön vika, että kaikki mitä ostat on pakattu roskiin tai tehty jollain persereikätavalla joka ei kestä mitään eettistä tai ekologista tarkastelua.

Se on ollut myös sen sijaan, että nyt äkkiä tartuttaisiin toimeen vielä kun voi, niin ällistyttävän, käsiin räjähtäneen kertakäyttökulttuurin ja muoviin pakattujen halpatuotteiden, lelujen, koriste-esineiden, huonekalujen, ja ihan kaiken määrän kasvamista potenssiin tuhat.

Siinä muuttuu koralliksi muovipussit, 80 -luku kasvihuoneilmiöineen ja tuo länsimaisen kuluttamisen kultainen merivuokko – joulu, joululahjat ja ne sitova kultainen joululahjanaru. Oi onnea ja rakkautta!

Kenelle Helsinki Satellite Reef -henkiset yhteisötaideteokset on suunnattu? Eikö joku vielä tiedä, että tässä mennään kaasu pohjassa kohti tuhoa? Tekevätkö tässä huolestuneet huolitaidetta toisille huolestuneille, ja isoin lopputulema on että ollaan lisää huolissaan yhdessä? Keskenään. Sillä välin tehtaat ja markkinointikoneistot painavat pitkää päivää ja yötä isolla rahalla maailman kaikkein kovin äly- & koulutuspääoma tukenaan luodakseen yhä suurempaa kulutusta, teknologiaa ja ”hyvinvointia”. Tai siis, tulosta.

Noniin, se oli tosi kärjistetty mielipide. Ei, kaikki ei tiedä. Ja kyllä, isolla rahalla etsitään myös ratkaisuja, hyvää, auttavaa teknologiaa, kestäviä energiaratkaisuja, kierrätystä, siivotaan meriä, ja tehdään yhteisötaideteoksia jotka on ainakin, vähintään terapeuttisia – tekijöillensä ja kokijoillensa, ja myös vahva signaali siitä, että meitä on monta.

The Crochet Coral Reef on australialaisten sisarusten Margaret ja Christine Wertheimin luoma taide- ja tiedeprojekti, joka on käynnistynyt vuonna 2005. Kuvat ja lisätietoa tästä.

”Vastauksena ihmisen aiheuttamaan kriisiin työ jäljittelee elävää korallia. Virkkuutyöt toisintavat elävien korallien matemaattista mallia. Korallit ovat geometrian biologinen, hyperbolinen manifesti”, kerrotaan projektista Margaret Wertheimin sivuilla. (Hyperbolinen geometria käsittelee kaksiulotteista, negatiivisesti kaarevaa pintaa, kuten satula tai torvi.) ”Vaikka luonto on tehnyt hyperbolisia pintoja satoja miljoonia vuosia, matemaatikot ovat vuosisatoja yrittäneet todistaa niiden olevan mahdottomia. Meren nestemäisessä laboratoriossa hyperbolisesta tilasta tulee fysiikan perusta, ja Crochet Reef -projektissa se avaa leikkisän oven tilaan, jossa taide ja tiede yhdessä luovat aineellista ”science fictionia”.

Virkkaaminen on myös tavallaan koodaamista ja matematiikkaa. Tai, luonto on.

”Eläviä koralleja kutsutaan usein ’merten sademetsiksi’, ja Crochet Reef jäljittelee myös siinä niiden huikeaa diversiteettiä. Jokainen virkatun korallin ”laji” kohoaa puhtaan matemaattisesta siemenestä, joka on siis hyperbolinen koodi (eli virkkuutyön kaava). Sitä varioimalla ja kerrostamalla luodaan oikeaa korallia vastaava, muovinen tai villainen ”elämän puu”. ”, sivusto jatkaa.

Sanottakoon että koodi on todella helppo. Luodaan ketjusilmukoita, ja niiden päälle uusia silmukoita siten, että yhden ketjusilmukan luomaan paikkaan seuraavalla virkataankin kaksi ketjusilmukkaa. Seuraavalla kierroksella alkuperäisen ketjusilmukkamme luoma kolo on juuri jo neljälle ketjusilmukalle, sitten kahdeksalle ja niin on väistämätön lieriöityminen ja lainehdinta käsillä.

Helsinki Satellite Reef -yhteisötaideteokseen jaettiin materiaalipakkauksia HAM -museon aulassa 19.11.2020. Hakijoita oli jonoksi asti. Satellite viittaa projektin globaaleihin, yhteisöllisiin ulottuvuuksiin.

Jatkan virkkaamista. Virkkaaminen rauhoittaa. Siinä on joku mystinen syväbiologinen koodi, minkä vuoksi ihmisen tulisi tiskata käsin ja kirjoittaa kynällä paperiin, tehdä niin, eikä tehdä esimerkiksi sen rauhoittavista mekanismeista tieteellistä tutkimusta.

Ja lisäksi olenkin matematiikan turvallisessa syleilyssä. Siinä kaikki toimii loogisesti, säännöt pätevät, epäoikeudenmukaisuus tai hallitsemattomuus ei saa sijaa. Matematiikka ei tunne mitään maailmanloppuja, se vaan on.

Tunnen itseni oikealla tavalla pieneksi. Virkkaan itseni turvaan ja kiinni muihin ihmisiin, vaikken osaa enkä pysty lopettamaan koralliriuttojen kuolemista. Luonnon viisaus vetää hiljaiseksi. Tekisipä se niin kaikille, ja tekeehän se. Lopulta.

”Katso kuinka ankarina / pilvet kulkee kasvoillani / kuinka voisin ihmeen tuoda /mahdotonta älä pyydä / älä pyydä itsellesi” CMX, Pelasta maailma

Osallistu Helsingin oman koralliriutan virkkaamiseen tästä.

Totuus. Suomen virallinen kulttuuritaidejulkaisu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s