Huorittelu ei ole 2020 -luvun ”punk”. Kulttuuriseen vallankäyttöön liittyy vastuu.

Fiktio on aina kaikin puolin jees ja kaikille sen ilmaisuille täytyy olla tilaa, mutta jos väkivalta on karu raportti todellisuudesta, se ansaitsee oikeasti huomiota. Ja tekoja.

Toimittaja Oskari Onninen kirjoitti Helsingin Sanomissa 25.3.2021 otsikolla ”Somalitaustaisten räppäreiden kappale nousi Spotify -kärkeen ja kauhistutti kulttuurin vallanpitäjät”. Itse maan vaikutusvaltaisimmassa kulttuurimediassa kirjoittava Onninen viittaa otsikossa YB026:n ja Nuteh Jonezin kappaleeseen ”Steppasin partyy”, joka nousi Spotifyn Top5:een tiktokin ansiosta ja ilman levy-yhtiön tukea.

Biisin teksti käsittelee varsin tyypillisesti nykyräpille pillua, huoraa ja ”dickin imemistä”. Rumban Jukka Hätinen tarttui tekstiin ja esitti huolta paitsi yleisesti, myös tämän kappaleen sanoitusten misogyniasta. Onninen puolestaan näkee kolumnissaan Hätisen huolen samankaltaisena niuhotuksena, mitä punk kohtasi tullessaan Suomeen 40 vuotta sitten – ja vihjailee rasismista. Onninen itse on teilannut kritiikeissään lähiaikoina rajusti naisartistejamme ja muitakin naisia, kuten Evelinaa, Evelinaa, Almaa, sijoittavia naisia, Sara Forsbergia, Saara Aaltoa, ja vaikkapa Ariana Grandea. Nyt hän analysoi Helsingin Sanomissa, että naisten kutsuminen huoraksi ja heidän pilluistaan räppääminen ei ole misogyniaa, vaan uusi punk.

Partyt ja huorissakäyminen on Suomessakin kuitenkin paljon vielä tuota 40 vuotta pidemmältä historiasta tuttu ilmiö. Sen sijaan pillutekstien yhtäläisyyksiä punkin muutostoiveen kanssa onkin jo vaikeampi löytää. Enemmänkin Steppasin partyyn ja lukemattomien vastaavien biisien olemassaolo (ja menestys) kertoo todellisuudesta, mihin maa on kovaa vauhtia valahtamassa.

Takaisin.

1800 -luvun lopulla nimittäin Helsingissäkin oli ihan laillisia ilotaloja ja yläluokan nuoret miehet kävivät niissä juopottelemassa ja ”huvittelemassa”. Samaan aikaan samanikäisiltä tytöiltä vaadittiin ehdotonta siveyttä, aborttia/ehkäisyä ei juuri ollut ja mahdollisen aviottoman lapsen surmasta tuli linnaa (naiselle). Yleisin naisen elinkeino oli päästä naimisiin. Etenkin jos sattui kuulumaan yläluokkaan, niin ”lankeamista” eli seksiä ennen liittoa seurasi ihan järkyttävä sosioekonominen pudotus, osattomuus ja häpeä loppuelämäksi (naiselle). Aikalaiset, kuten Minna Canth, tuohon silloin puuttui, ja yritti pitää naisten ja lasten puolta, jotain parannustakin saatiin kai hetkellisesti aikaan.

Silloin tuo kaksinaismoraali liittyi kokonaan rahaan ja valtaan. Ja niin liittyy nytkin. Kyseistä ”Steppaan partyy” biisiä tärkeämpää on tarkastella koko siihen liittyvää kaupallista viihdeteollisuuden ilmiötä ja todellisuutta, jossa osan meistä (naiset ja miehet) taloudellinen ja sosiaalinen asema ja näköalat on rajusti heikentyneet. Etenkin globaalisti.

Itse biisistä on miehet kirjoitelleet omien havaintojen mukaan enemmän myönteisesti kuin huolissaan. Kommenteissa heijastuu suhtautuminen siihen todellisuuteen, mitä Steppaan partyy edustaa. Olisiko ok, että esimerkiksi tässä Klangi -keskusteluryhmän facebook -ketjussa ko. biisistä innostuneen keski-ikäisen perheenisän oma tytär olisi kappaleen ”maali” tai huora eli myisi seksiä esimerkiksi päihteitä vastaan? Ja miksei se mies vaan milloinkaan, ei silloin ennen eikä nyt, koskaan tahraudu noin?

”Mä scoreen sen pillun niinku maalii”

YB026 & Nutah Jonez

Onko tosiaan kyseessä joku raikas uusi popkulttuurijuttu, tai asia mikä edustaisi innostavan radikaalia uutta ”nuorisokulttuuria” jotenkin uudesta kulmasta, kuten Onninen jutussa implikoi? Kappale & sen suosio ennemminkin omalta osaltaan surullisesti sanoittaa, tuo päivänvaloon ja heijastaa sitä todellisuutta, missä me kaikenväriset ja kaikki Suomessa eletään nyt 2021.

”Tuun vaa muijaan takaa en haluu nähä sen naamaa mä haluun tulla sit blaadaa mun mieli tekee vaan rahaa” – Jakob, JAY DAY

Punk ei kai aikanaan myöskään ollut ihan niin iso bisnes kuin nyt on seksi, viihdeteollisuudessa, netissä yleisesti ja myös tiktokissa.

Päihteet ja näköalattomuus liittyy asiaan ihan suoraan. Muksut saa helposti netistä huumeita ja ”partyt” alkaa jo ala-asteella. Usein kiireinen ”stäkin teko” liittyykin nimenomaan tähän. Psyk. poliklinikat tulvivat tosi huonosti voivia lapsia ja nuoria aikuisia. Lapsia psyykenlääkitään. Yhä pienempiä. Jengiytymistä, kiusaamista, väkivaltaa. Näytöshakkaamisia. Kuolemia. Enemmän kuin 40 vuotta sitten. Enemmän kuin 2000 -luvun alussa. Paljon enemmän.

Tää ongelma on todellinen.

Tiedän itsekin tapauksen, jossa 12 -v. tyttö uskoutui pelkäävänsä, että on raskaana. Seurasin läheltä, kuinka häntä ensin kiusattiin, mutta muututtuaan ns. ”partyihin steppaajaksi” oli sitten sen saman tyttöjengin täysivaltainen jäsen.

”Huora” on sävyltään halveksiva sana naisesta, joka harrastaa seksiä saadakseen siitä rahaa tai vaikka huumeita, tai naisesta, jonka halutaan ilmaista ”makaavan kaikkien kanssa”. Ja vaikka nyt tässä biisissä kontekstinkaan tarkastelu ei tosiaan tuo esim. kantaaottavaa tai ironista sävyä, ainakaan omaan keski-ikäiseen silmään?

”Old school nigga spinnaan horoo niinku Bayblade / In n out koko squadi sit se on hei hei” Turisti: Vastuu

(tekstissä kerrotaan kuinka kaikki kaveripiirin ”huorat” nussitaan läpi ja hylätään heti sen jälkeen)

Kirjoittaako Helsingin Sanomat vastuullisesti ja huolellisesti näistä ilmiöistä? Se on valtakunnan isoin kulttuurisen vallankäytön areena & vakavarainen media.

Viihdettä ja sen sisältöjä ei tietenkään voi rajoittaa tai sensuroida, mutta meillä pitää olla voimaa tai halua nähdä myös taloudelliset ja rakenteelliset mekanismit sen takana. Huumekauppakin edistää tiettyjä tahoja ihan tässäkin maassa taloudellisesti ja se on globaalisti valtavan rahakas bisnes.

Tapa ilmaista (ja elää) on näillekin esimerkkien pojille taustoja tuntematta sen kummemmin arvattavasti (ainoa) tie ulos lähiöstä todella miehisellä musa-alalla, johon kriittikokin kuuluu. Ja epäilemättä ihan arkea.

Maailmalla näkyy jo ”vastareaktio”. Naisten ja tyttöjen asemaa heikennetään valtavasti kaikenlaisiin ”perhettä vaaliviin” argumentteihin vedoten ja monet konservatiiviset tai/ja rasistiset ääriliikkeet saa seksillä myymisestä ja seksiviihdeteollisuudesta, aihetta manipuloiden, lähes kokonaan voimansa. Näin, vaikka ongelmien juuret on äärikaupallisessa, syrjäyttävässä ja turvattomassa yhteiskunnassa. Kaksinaismoraalissa. Köyhyydessä. Päihteissä, huumeissa. Ulkopuolisuudessa. Montussa, josta ei voi päästä ylös.

Luokkayhteiskunnassa, missä tasapuolisen hyvinvoinnin lakisääteinen kulissi on ollut aika pitkään romahtamassa niskaan kuin kattolevy Sisäilmaa -sarjan aulassa.

Maailmassa, missä rehellisyys ei maata peri, vaan röyhkeys.

Jos Hesarissa asetutaan tukemaan hyvin striimaavaa (alalta on tosin kerrottu, että Spotifyn striimit voi ostaa myös), huorittelupopkulttuuria ja pillutekstejä, ja samalla ammutaan alas seksikkäät, lahjakkaat ja kauniit naiset, kaikki tähän tässä ajassa liittyvät elementit olisi syytä myös ruotia päämediassa. Muillakin tavoin, kuin että heräävä huoli kuitataan ahdasmielisenä tätien ja setien kirjotteluna suuren taiteellisen vallankumouksen äärellä – tai todetaan ikään kuin tilanteessa ainoan ulkopuolisen, järkevän uhrin asemasta, että eihän kirjoittamalla voi ruiskuttaa ihmisiin ajatuksia kuin myrkkyä, vaikka otsikko ja koko juttu perustuu valtaisaan paheksuntaan toisen lehden päätoimittajan ”vallankäytöstä”.

Aiheena oleva ilmiö on ihan liian iso ja nuorten ongelmat ja eriarvoistuminen lieve-ilmiöineen tiedossa erittäin hyvin.

Hintalappuineen.

Totuus. Suomen virallinen kulttuuritaidejulkaisu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s