Pietaripoika ja Koksukoo: Pietari on poika -biisi ennustaa kalansaaliillisen tuoretta Ryttylä City -levyä

Miehuutta, lapsuutta ja suomalaista kylää on harvemmin käsitelty rap -lyriikan tai varsinkaan globaalisti ajankohtaisen tuotannon kappaleissa. Pietaripojan ja Koksukoon Pietari on poika vaikuttaa raikkaalta ja onnistuu asettumaan omaleimaisesti syrjään, tai eteen genren miinoitetulla kilpakentällä, ehkä viittoittamaan uusia suuntiakin. Se on myös tärkeä puheenvuoro äijjyyttä, jätkien olemista, arvoja ja muuttuvaa yhteisöä käsittelevään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Mieheksi kasvamisen taivalta, kristillistä kuvastoa ja kulovalkean tavoin leviäviä tulitikkuleikkejä yhdistävä Pietaripoika ja Koksukoo -kappale Pietari on poika on ensimmäinen näyte tulossa olevalta Ryttylä City -albumilta, mutta jo yksinään ison miehen kokoinen teos. Biisi on moniuloitteinen, älyttömän tarttuva ja soundeiltaan aivan ajankohtainen kuva & stoori pienen pojan elämästä pienessä maaseutukylässä.

”Tuleva Ryttylä City -levy käsittelee lapsuuttani eteläisessä Hämeessä, pahamaineisessa Ryttylän kylässä. Syntymää, vauva-aikaa, selviytymistä päiväkodista ala-asteelle, opetussuunnitelmassa kompurointia, syrjäytymistä, varhaisia tappioita rakkauden pelikentällä, lipsahduksia lain ja järjestyksen nurjalle puolelle, yksinäisyyttä, pelkoa …lyhyesti sanottuna lapsuuteni kultaisia vuosia,” kertoo räppärinä aloittanut, Pietarin Spektaakkelista tunnetuksi tullut ja nyt jälleen räppäävä Pietari. Jo 30 vuotta sitten Ryttylän pölyt jaloistaan karistanut muusikko kertoo käyneensä läpi lapsuuden tarinoita muistellessaan ja riimejä kirjoitellessaan tunteiden koko värikirjon, ja se näkyy ja kuuluu lopputuloksessa, ainakin ensimmäisen maistiaisen perusteella. ”Kuvauskeikoilla Ryttylään oon saanut huomata, että vaikka kylä on ulkoisesti muuttunut, niin Ryttylän salaperäinen tunnelma, Ryttylän henki, on yhä voimakkaasti läsnä,” kirjoittaa Pietari.

Ja läsnä se tosiaan on. Pietari on poika -biisin teksti huokuu Maiju Lassilan (Algoth Untola) Tulitikkuja lainaamassa -teoksen tai Teuvo Pakkalan huikeiden lapsikuvausten 1800 -luvun lopun naturalismia ja realismia. Sen lämpö ja itseironia on analyyttistä, pohtivaa ja avaavaa.

Pietaripoika ja Koksukoo: Rautatie
Esimerkiksi Teuvo Pakkalan Vaaralla (1891) ja novellikokoelmat Lapsia (1895) ja Pikku ihmisiä (1913) eivät ole lastenkirjallisuutta, vaan niissä lapsuus on kerronnan keino etäännyttää ja pelkistää, tutkia perusminää ja ihmistä – ja sitä millainen aikuisten maailma on. Pakkala toteaa eräässä kirjeessään itse: ”Siinä mielessä eroavatkin minun lapsikuvaukseni kaikista muista, että ne on käsitelty ihmisinä eikä minään bibelots sur la cheminée [takanreunuskoristeina].”

Pikkupojan mahtavuus ja taistot luonnon ja yliluonnollisen kanssa tai toisaalta paikka kyläyhteisössä ja suhteessa sen auktoriteetteihin laajenee isommaksikin kuvaukseksi ihmisenä olemisesta nyky-yhteiskunnassa. Mahtaileva nyrkin puinti ja aikuinen mies tiellä, sorakasassa ja viemärin kannen päällä räppäriverkkareissaan kytkee yksinkertaisen ja leikkisän videon poikana ja miehenä olemiseen, mutta myös hiphopin kulttuuriperinteeseen ja räppärin iäti semisivulliseen asemaan suhteessa muuhun maailmaan. Ikään kuin se pientä tihua tekevän pikkupojan kohtelu tai asemointi ei vaan koskaan loppuisi, vaikka käsissä olisi aidosti miten isot aseet ja tulitikut. Mutta vaikka itse teksti ei defensiivisesti flexaa eikä uhoa, niin tyylit on aivan jäätävän ja ylivoimasen fly, kuten videosta näkyy. Parasta kappaleessa on kuitenkin sen pohjavire; lempeys, rakkaus ja ymmärrys – räppiä ja tuota tarinan pientä poikaa, omaa itseä kohtaan.

Katakombin julkaiseman levyn ja nyt julkaistun Pietari on poika -kappaleen tuotannosta vastaa Koksukoo (RPK/Rumpukone) ja visuaalinen ilme on Visa Knuuttilan käsialaa. Tulossa on ilmiselvästi painava puheenvuoro jätkien tunne-elämää ja olemista koskien, huippulaadukas, kypsä ja tervetulleen persoonallinen levy – hybridisti, old skoolin ja kaupallisen diskurssin ulkopuolelta, silleen ihanasti.

Aivan kalansaaliillisen fresh.

Taidejulkaisu Totuus. Suomen paras kulttuuritaidejulkaisu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s