Ollaanko nyt taivaassa? Eugenio Merinon Tax Heaven nähtävillä Helsingin Michelin-tason The Platform -galleriassa





Eugenio Merino: Tax Heaven. The Platform Gallery, Helsinki. 20.5 – 4.7.2021



Ensimmäinen Michelintähti myönnettiin ravintolalle vuonna 1926. Idea oli ranskalaisten rengasvalmistajien Édouard ja André Michelinin, jotka olivat vuodesta 1900 julkaisseet autoilijoille pientä ilmaista opaskirjaa.

Astumme hienostuneeseen tunnelmaan eräänlaista Stairway to heavenia pitkin. Alunperin sotilassairaalana toimineen, Venäjän keisari Aleksanteri III:n puolison Maria Fjodorovnan mukaan nimetyn entisen Marian sairaalan alueelle on avattu The Platform -galleria, jonka omistajat ovat Michelin-tähtitason ravintoloitsijoita. Toiminta on saanut pandemian aikana alkunsa tasokkaasta kotiinkuljetuspalvelusta, ja nyt tarkoituksena on välittää myös hengenravintoa – laatua on tarjolla kaikille aisteille.

Portaikon päässä odottaakin kultakirjaillut, silkkiset verhot Tax Heaveniin, joka on espanjanlaisen, kansainvälisesti kohauttanneen Eugenio Merinon tilassa sijaitsevan näyttelyn nimi. Kultaisella tarjottimella on tarjolla heti aulassa Max Weberia. Quotessa sanotaan, että tässä tunnetasolla kuluttavan elämän tilanteessa, joka on vierasta talousjärjestelmälle ja jatkuvasti uhattuna materiaalisten tavoitteiden alle tukahtumisen aiheuttamalla hitaalla kuolemalla, kaikki karisma löytyy joka ikisestä hetkestä sen olemassaoloa, ja aina yhä tihenevällä intensiteetillä ajan kuluessa.

In this situation of an emotionally burning life that is foreign to the economy and continually threatened by the slow death of being suffocated under the weight of material interests, all charisma is found at every moment of its existence, with greater intensity, as time passes. – Max Weber

Verho on itsessään yksi näyttelyn teoksista. EU -tähtiverhon takaa aukeaa lokoisa rivi aurinkoisia löhötuoleja, päällystettynä yhtä aikaa tutun ja vieraan näköisillä lipuilla. Ainakin Bermudan, Luxemburgin ja Caymansaarten lippu osuu silmään. Teosten ja tilan ökyisen ja ironisen tunnelman seos hämmentää totaalisesti. Seison lappu kädessä tilassa täysin hölmistyneessä ”aijaahah” tilassa, lievän ahdistuksen vallassa (asiat, joita olisi kivempi, mutta yhä mahdottomampaa olla ajattelematta -osasto) ja epätoivoisesti yrittäen hahmottaa millaisella alueella tai ”paratiisissa” nyt oikein ollaan ristiriitaisuuksien syöksyessä tajuntaan. Tutkin komeaa taulurivistöä, jossa verenpunaisella on räntätty dollareihin pykäliä YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta. ”Article 18. Everyone has a right to freedom of thought, conciense and religion.”

Max Weber (1864-1920) oli saksalainen oikeus- ja taloustieteilijä ja sosiologi. Häntä pidetään yhtenä julkishallinon teorian ja nykyaikaisen sosiologian perustajista. Hänen pääteoksensa käsittelevät uskonnon sosiologiaa, politiikkaa ja hallitusvaltaa. Weberin laajimmin tunnettu teos, Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki julkaistiin vuonna 1904 (suom. 1980). Siinä hän esitti, että kapitalismin syntyyn vaikutti kalvinismin ennaltamääräämisoppi, jonka mukaan taivaaseen pääsyyn ei voinut itse vaikuttaa. Kalvinistit tarvitsivat varmuuden pelastumisestaan, joten he ajattelivat, että maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon. Tämä Weberin mukaan osaltaan synnytti taloudellisen järjestelmän, joka myöhemmin jatkoi olemassaoloa uskontoon perustuneesta synnystään riippumatta.
Eugenio Merinon kohuteos Stairway to Heaven (2010) käsittelee myös taivasta nimellään popkulttuurin viitaten. Taiteiljan mukaan teoksen ei ollut tarkoitus loukata: “It is not a work of art meant to offend. My idea is the coexistence of the three religions, joint in a common effort to reach God, in a literally way. I think the message is positive.” Israelin Espanjan suurlähetystö tuomitsi teoksen täysin. ”The piece contains elements which are offensive for the Jews, the Israelis, and, of course, for others“. Teoksen sanottiin olevan ”pure provocation for the sake of provocation“. Veistos oli esillä Espanjan nykytaiteen tapahtumassa ECRO 2010. Barcelonalaisen Galeria ADN:n Susanna Crochet kommentoi, että “To me, this is a piece about the brotherhood of men, about dialogue. Unfortunately, we have lost the capacity to read symbols, because we are too busy looking for the scoop“.
(Teos ei kuuluu nyt Helsingissä esillä olevaan kokonaisuuteen.)
Ennen kaikkea tämän etiikan ’summa bonum’ – hankkia rahaa ja yhä enemmän
rahaa ja välttää kaikkea viatontakin nautintoa mitä ankarimmin – on täysin riisuttu kaikista eudaimonisista ja suorastaan hedonisista näkökohdista. Se on ajateltu niin puhtaasti itsetarkoitukseksi, että se näyttää joltakin yksistään yksilön onneen tai hyötyyn nähden kokonaan tuonpuoleiselta ja yksinomaan irrationaaliselta. Ihminen
on yhteydessä ansaitsemiseen elämänsä tarkoituksena, ei enää keinona
materiaalisten elämäntarpeidensa tyydyttämiseksi.” (Weber 1980, 38.)
”Äiti, voisinko mä istua johonkin?”, kysyy pitkästyvä, näyttelyssä mukana ollut 10 -vuotias ihmeteltyään ensin seinässä olevia, mainoksista tutunoloisia nappulafontteja, jotka onkin kolikkoja.

Niinpä.

(Kuvassa itse taiteilija Eugenio Merino kertoo töistään toiselle näyttelyvieraalle.)
Michel Foucalt esittää käsityksiään vallasta ja sen olemuksesta teoksessa Power/Knowledge (1981). Foucaltin mukaan liberaalia ja marxilaista käsitystä poliittisesta vallasta yhdistää molempien käytännöllinen, taloudellinen näkemys vallan olemuksesta yhteiskunnassa. Hän kyseenalaistaa molemmat, sekä vallan myytävänä omaisuutena että talouden instrumenttina ja kysyy, onko vallan tehtävä todella palvella vain taloudellisia päämääriä (Foucault 1981, 88-89).

Adonay Bermúdezin esittelyteksti kertoo, että taloudellisen, terveydellisen ja poliittisen kriisin myötä sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin yhteiskunta – tai ainakin se miksi ymmärsimme sen ennen 2020 -vuotta, kärsii tuhosta, jonka aiheuttaa vihamielinen, raju ja epäreilu uusliberaali talous, joka työntää sitä kohti kuolemaa. Tämä hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan kriisi, johon yhdistyy poliittisten johtajien tehottomuus ja kyvyttömyys käsitellä ongelmaa, synnyttää uudenlaisen määritelmän esiinnousemisen – ja myöhemmin siihen samaistumisen – hyvinvoinnista itsestään. Sellaisen, missä asteittain kasvava puutteiden määrä hyväksytään kansalaisilta huomaamatta.

Olemme sisällä liberaalissa talousjärjestelmässä, joka uskollisesti puolustaa markkinoita ainoana mahdollisena välineenä kansalaisen olemassaoloon yksilönä ja itsensä toteuttamiseen. Heikko hyvinvointivaltio ja täten myös heikot ihmisoikeudet tulevat näkyviin erityisesti tällaisissa ratkaisevan tärkeissä tilanteissa, missä hallituksilla ei olisi varaa marginalisoida tai syrjäyttää ketään järjestelmästä. Ei tule unohtaa, etä talouskriisi synnyttää erotteluja – taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia – jotka ovat riski demokratialle ja niille poliittisille oikeuksille, jotka on tähän mennessä saavutettu. Mutta kuinka tukea kuulumista järjestelmässä, joka itsessään on ulos sulkeva? Miten sitä voisi jatkaa, kun sama nyt toteutettu talousmalli suosii ja luo harmaan talouden, talousrikokset, pääomien vuodon, sääntelyn purkamisen, yksityistämisen, työvoiman hyväksikäytön ja teknologian aiheuttaman työttömyyden?

Esittelytekstin mukaan Merino muotoilee kaikkia näitä kysymyksiä Tax Heavenissa – kokonaista sarjaa poliittisia ja taloudellisia kysymyksia, enimmäkseen legitimoituja, jotka ovat suora negatiivisten vaikutusten lähde.

””Ei jumalaa. Ei kotimaata. Ei johtajia. Ei rajoja.” Eugenio Merino näyttää meille talousjärjestelmään ja rahoitukseen liittyvän panoraman, jossa sarja korjaavia ja pakottavia raameja ja kehyksiä eivät enää tuota toivottua vaikutusta Euroopan ja Pohjois-Amerikan hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle. Merino järjestää kunnialliset hautajaiset sosiaalisille oikeuksille, ja lähettää näin kutsun tämän epätasa-arvon, marginalisaation ja epäluottamuksen dystooppisen skenaarion tuhkaamiseen. Hän rohkaisee meitä pitämään juhlalliset hautajaiset kaikelle veroparatiiseissa nyt menehtyvälle rahalle.”, tekstissä kerrotaan.

Ällistelemme lopuksi vielä oikeasta kullasta ja hopeasta painettuja 1% -kalvosinnappeja, jotka eivät kuulema kuuluu kokonaisuuteen, mutta ovat nyt tässä esillä. ”Me ollaan tota yhtä prosenttia täällä”, sanoo galleristi viitaten suomalaisiin. Ei niitä hirveän mukava ole katsella. Lähdemmekin kotiin katselemaan Euroviisuja sen sijaan. Glitter kimaltaa, Israel laulaa vapaudesta, Sveitsin ehdokas sydäntäsärkevän kauniisti kyynelistä, brexit -UK saa kaikilta zero points ja Italian ”turpa kiinni olevat & hyvät” -biisi voittaa.

”Sono fuori di testa ma diverso di loro / e tu sei fuori di testa ma diverso di loro / siamo fuori di testa ma diversi da loro.”

Måneskin, Zitti e buoni

The works of Spanish-born artist Eugenio Merino deal with matters such as politics, religion, and society, with the purpose of making us doubt all supposed truths. For this he may use irony, humor, metaphor or oxymora, or anything to make art a space for thought and finding the beauty in the idea.

Known for his more controversial sculptures such as For the Love of Go(l)d or Stairway to Heaven, Eugenio Merino works in different directions and mediums. Drawings, videos, objects, and sculptures in bronze, resin or silicone are all part of his oeuvre. Each idea requires a specific material or language. The ideas are the language of Merino. Born in 1975 in Spain, Eugenio Merino graduated from the Complutense University of Madrid. He has had numerous solo and group exhibitions and has participated in a variety of art fairs, including Volta NY, Volta Basel, ARCO (Madrid), Art Brussels, FIAC (Paris), Armory Show, Arte Fiera (Bologna), Art BO (Bogota), MACO (Mexico), Art Wynwood (Miami) and has exhibited at the MOCA Museum of Taipei and the B.P.S.22 in Charleroi (Belgium). Merino collaborates with the Spanish satirical magazine Mongolia, similar to Charlie Hebdo magazine, as a way to carry out political activism and social commentary focusing on current issues destined for a wider range of viewers.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: theplatform.pro

Taidejulkaisu Totuus. ”Totuus on niin kallisarvoinen, että tarvitaan valheiden henkivartiosto sitä suojelemaan”, sanoi Winston Churchill.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s