Pelottava metsä, pimeä meri, lämmin tila ja subliimi – Superwood Festival 2021 on pian täällä

”Whatever is fitted in any sort to excite the ideas of pain, and danger, that is to say, whatever is in any sort terrible, or is conversant about terrible objects, or operates in a manner analogous to terror, is a source of the sublime; that is, it is productive of the strongest emotion which the mind is capable of feeling … when danger or pain press too nearly, they are incapable of giving any delight, and [yet] with certain modifications, they may be, and they are delightful, as we every day experience.” Edmund Burke, in his masterpiece A Philophical Enquiry into the Origin of our Ideas of the Sublime and Beautiful (1757)

Superwood Festival. 1.-3.10.2021. Hotelli Rantapuisto, Ramsinniemi, Helsinki

Subliimi (lat. sublimis, katsoa ylöspäin jostakin) eli ylevä on esteettinen kategoria ja tunnetila. Subliimilla viitataan nykyään eri asiayhteyksissä lähinnä ”johonkin valtavaan”, joka ei ole verrattavissa mihinkään. Käsitteen syntyminen liittyy uuden ajan murrokseen ja se tuotiin kauneuskeskusteluun mukaan 1700-luvun alussa pittoreskin muassa. Aiemmin subliimia oli käytetty tyyliä kuvaavana terminä antiikin ajalta peräisin olevassa kirjallisuutta analysoivassa teoksessa Korkeasta tyylistä (m.kreik. Περὶ ὕψους, Peri hypsūs, ”Korkeasta”). Filosofi Edmund Burken mukaan ”subliimi on nautinnollinen tunne, mielihyvää, joka syntyy pystyessämme tarkkailemaan kauhistuttavaa asiaa ilman, että se on suoraan vaaraksi itsellemme” ja suurin subliimin aiheuttama tunne on hämmästys (astonishing), joka täyttää ihmismielen kokonaan. Subliimi voi olla myös murtautumista rationaalisen kasvatuksen ja pään sisäisten kognitioiden läpi kohti yhteyttä ”johonkin”, yhteyden tunnetta, esimerkiksi luonnon majesteettisuuteen ja olemukseen.

Superwood festival 2021 on ammentanut visuaaliseen ilmeeseen Hitchcockin elokuvasta Vertigo, jossa subliimin kokemusta tuottavat korkeat paikat, putoaminen, vakoilu, salaliitot, kuolema, rakkaus, onneton alku ja myös loppu. Elokuva on fiktiota, koetaan siis ”turvallisen etäisyyden päästä” ja palataan sitten omaan ihan normaaliin arkeen, jossa asiat eivät ole yhtään näin.
Vertigoa pidetään melkein parempana elokuvana kuin Citizen Kanea. Lähde: Wikipedia.

Myös Ivana Helsingin Paola Suhosen luoma, taiteellisesti ja operatiivisesti johtama omaperäinen, salaperäinen, maaginen ja upea Superwood Festival tasapainoilee monin tavoin pelottavan veitsenterällä – mutta vain mausteena. Sen sydämessä ovat yhdessäolo, lämpö ja rakkaus, värit, maut, musiikki, nostalgia, tanssi, outouden ja luovuuden juhla – kauneus, ja pimeys on vain mustuutta niiden ylivoiman reunalla. ”Kaikki” luovuuteen kuuluva leikkisä ja heittäytyminen on sallittua – vuoden 2021 ohjelmassa on kuulema todella mukana esimerkiksi perinteisiä pihaleikkejä. Aikuisille.

Superwoodiin kuuluvalla Woodtourilla rämmitään sysipimeässä metsässä etsimässä esiintyjien pisteitä, jotka syttyvät ja sammuvat yksitellen. Tämän vuoden Woodtourilla esiintyvät Anja Snellman ja Jukka Orma, Laura Närhi, Marita Taavitsainen, Samuli Putro, SMG trio, Tommy Lindgren, Tuuletar ja Ville Leinonen. Kuva: Superwood Festival
Romantiikan ajan taiteilijat käyttivät 1800 -luvulla luonnon mahtavuutta subliimin ilmaisemiseen. Symbolisissa, mystishenkisissä maalauksissa kuvattiin luontoaiheita ja ihmiset yleensä selkäpuolelta. Esimerkiksi Caspar David Friedrichin maalaus Vaeltaja sumumeren yllä (1817) on tunnettu subliimi -estetiikan kuvaus. Kuva: Superwood festival
Ragnar ja Martta Ypyän suunnittelema, 1963 valmistunut laadukkaasti rakennettu ja hyväkuntoisena säilynyt Hotel Rantapuisto sijaitsee Helsingin Ramsinniemessä meren rannalla, jonne myös Superwoodin ohjelma levittyy.
Interiööri on kuin kaunis, sivistynyt, laatua, historiaa ja nykypäivää kunnioittava, lämmin ja kutsuva. Rakennus on kokonaistaideteos, jossa on käytetty runsaasti erilaisia puulajeja, useita siipiä, atrium -pihoja, suuria tiloja ja avaria käytäviä, jotka ovat lattiasta kattoon lasia. Kristallivalot, takat ja kalusteet ovat monin osin alkuperäisiä.

Superwoodin konsepti on hioutunut kolmen jo pidetyn festivaalin aikana pehmeästi valoa heijastelevaksi monisärmäiseksi lasihelmeksi, rihmastoja syvälle metsään, henkeen, mieleen ja kehoon luovaksi kokemukseksi, tuoreen havuveden, metsänpohjan ja meren lemuiseksi ja samettisen ihanaksi tapahtumaksi keskellä pimeintä syksyä, pahaenteisen kylmää huurua ilmassa ja kesäisen luonnon tylyä kuolemaa. Festivaali oikeastaan tuntuu sanana jotenkin vähän riittämättömältä sitä kuvaamaan.

Esiintyjät on jälleen kuratoitu omaperäisesti ja varmalla maulla. Vuonna 2021 ohjelmassa on mukana esimerkiksi Muska, joka esittää omaa ja veljensä tuotantoa, Nadya Peekin ja Marko Ahtisaaren elektroninen duo Construction, Risto, rap-artisti MC Koo, Sam Shingler, Saaret, Pimeä Hedelmä, Folkhem ja vaikkapa Aaro Peltosen mielikuvitusyhtye, viimeisin Woodland Cafessa, jossa uudet ja indie -artistit esiintyvät eikä musiikki taukoa hetkeksikään – unohtamatta special dj-settejä, esimerkiksi elokuvaohjaaja Selma Vilhuselta. Koko ohjelman voi katsoa täältä.

Herkullinen kasvisruoka on myös tapahtumassa etualalla, ja jo legendaarista. Nälkäisille syötävää on tarjolla myös ajatuksille ja sielulle. Keskustelu- ja puheosuudet luovat ja vahvistavat sitä suhdetta elämään ja olemassaoloon, joita tekeminen ja koko Superwood henkii. Taidetta, ryijyjä, voimauttavaa valokuvaa. Pekka Hyysalon luento, Ina Mikkola puhumassa seksistä, Dokumentaristi Marko Vuorisen keskustelut festarin esiintyjien kanssa takkatulen äärellä, Paola Suhosen ohjaama elokuva Poem Portrait of Nina Hartley.

Ja runoutta. Akseli Koskela on ilmeisesti salanimellä kirjoittava helsinkiläinen ug -runoilija, joka on haamukirjoittanut ministereille ja elänyt diplomaatin puolison kansainvälistä elämää. Koskela kääntää tekstinsä espanjaksi ja työstää näin syntyvää kvanttirunoutta kahdessa kulttuurisessa positiossa yhtä aikaa. Superwoodissa koetaan Akseli Koskelan teos Miehen kuolema. ”Miehuus on kuollut, oliko sitä koskaan edes olemassakaan?”, ohjelman tekstissä kysytään.

Strange Encounters -osiossa akatemiatutkija ja apulaisprofessori Mikael Granvik kertoo, kuinka asteroidit ovat planeettojen välisiä kulkijoita, jotka ovat todennäköisesti mahdollistaneet elämän syntymisen planeetallamme ja saattavat tulevaisuudessa olla kirjaimellisesti kulmakiviä, jotka mahdollistavat ihmiskunnan levittäytymisen muille planeetoille.
Risto on hyvä artisti. Riston tuotannosta löytyy useita kappaleita, jotka tulevat kestämään toistoa ja kuuntelukertoja noin 500 vuotta.
Myös Muska on kaikille erittäin rakas artisti, ja tuo mieleen lämpimiä ja turvallisia muistoja jo kotien kaiuttimista 80 -luvulta, jolloin lapsille puettiin talvipakkasilla tupsullinen karvahattu, erittäin pistelevät villahuosut ja Hubba Bubba -purkan syöminen oli täysin kielletty paitsi lauantaisin.

Että semmosta! Superwood Festivalin etusivuilla lukee: FESTIVAL WILL TAKE PLACE ON 1.-3.10.2021. Myös syksy tulee varmasti. Kohti subliimia ja yli!

Taidejulkaisu Totuus. Suomen virallinen kulttuuritaidejulkaisu. ”Reading without reflecting is like eating without digesting”, on Edmund Burke sanonut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s